Lintuna

Lintuseni. ( kipsi, 2017, yhteistyössä Heiid Piipon kanssa )

19.3. Leikkauksen jälkeen olo paranee nopeasti. Kävin jo ulkona, hissuttelin aurinkoisessa kevätsäässä korttelin ympäri. 

20.3. Olen heikko ja huonovointinen. Särkylääkkeet eivät riitä. Tulehdussärkylääkkeen annosta voisi lisätä, mutta maha ei kestä. Soitin hoitoyksikkööni ja saan vahvempia lääkkeitä; tehdään sopiva ja riittävä lääkemix. Ystävät ja perhe on soittanut ja viestitellyt, se on ihanaa. Sekä tytär että ystävä kävivät💓.

Olen järjestellyt puhelimitse pian aukeavan näyttelyni asioita. Näyttelyni on 25.3. alkaen Studio Mältinrannassa. Mun maalausnäyttely tulee Studion puolelle ja gallerian puolelle tulee vaikuttavaa valokuvaa ja videota kolmelta taiteilijalta. On hienoa ja haastavaa olla niin hyvässä seurassa. Kokonaisuudesta tulee mainio, koska sekä he että minä olemme erilaisin tekniikoin ja tyylein kiinni luontoaiheissa. Mun näyttely ripustetaan ja avataan apujoukkojen turvin. Enpä olisi luullut, etten ole läsnä tämän mulle tärkeän näyttelyn avajaisissa. Artist is (will be)  present only via her works.

21.3. TUNTEISTA:

tähän sairastumiseen ei liity mitään kevyitä, laimeita tunteita. Tehdäänpä listaa:

• SYYLLISYYS miksen huomannut aiemmin, miksen ryhtynyt kokonaan kasvissyöjäksi jo vuosia sitten jne jne. Osasin varautua syyllisyyteen törmäämiseen ja sen kanssa olen pärjännyt.

• VIHA: Vitun syöpä! Vitun dreeni! Olen on vajaa, seksitön reppana. Helvetin kivut ja yökötys! Tää on viha-kohta on paha. Olisi kivaa voida esim nyrkkeillä, mutta raju liikunta on kielletty haavojen paranemisen ajan.

• pelko. Kuolenko nyt. Jos en kuole, kestänkö hoidot? Tuleeko musta kroonikko? Uusiiko tämä? Paranenko ikinä? Tulenko kokonaiseksi?
• suru: Sinne meni rintani, iloni - naiseuteni osa. Sinne meni terve, kokonainen Leena, voi pientä. Suren myös rintasyöpään kuollutta äitiäni. Aikanaan se suru oli survottava läpi lapsiperheen arjessa ja asioita nousee nyt pintaan uudelleen ja uudesta näkökulmasta.
• ahdistus ensimmäisen kuukauden ahdistus oli kauheaa. Suunnittelin hautajaisiani yhtenä päivänä ja toisena päivänä olin että eihän tässä mitää, nips naps ja paha on poissa. Toivon hartaasti että Suomen maailman paras ja tehokkain rintasyövänhoitoketju sisältää jatkossa vaikka jokaikisessä vaiheessa lauseen:- Olet nyt elämäsi ehkä pahimmassa kriisissä. Tästä lehtisestä/puhelinnumerosta saat tietoa siitä, miten hoitoketju kokonaisuudessaan rintasyövänhoidossa etenee ja miksi joudut odottamaan tietoa omasta sairaudestasi ja hoidostasi niin kauan. Täällä puhno:ssa/paikassa voit myös keskustella asioista jos haluat. Minä sain tietoa  kuukausi syövän toteamisesta, pari päivää ennen leikkausta, kun itse etsin tietoa. Kiitos Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen ihana hoitaja 💓
• KAIKKI TERVEYDENHUOLLON TAHOT, JOTKA KOHTAATTE SYÖPÄPOTILAITA, PITÄKÄÄ HUOLTA ETTÄ TEILLÄ ON JA TARJOATTE ESIM ALUEENNE SYÖPÄYHDISTYKSEN ESITETTÄ SYÖPÄPOTILAALLE. HÄN EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE KUULLUTKAAN KO TAHOSTA JA AVUSTA JOTA VOI SAADA.
• häpeä pääsi yllättämään. Häpeä omasta rujoudesta, häpeä heikkoudesta, häpeä omasta hyödyttömyydestäni ja avuttomuudestani.
• toivo on kulkenut mukana hauraana koko ajan. Lohdullista on, että tätä kamalaa tautia voidaan hoitaa, sen kanssa voi elää ja  siitä on mahdollista parantua vielä kokonaankin:) 
• ilo koskaan en ole ollut niin onnellinen taitelijuudestani kuin nyt. Kun valvon yöllä ( sitä tapahtuu nyt useammin, koska on kipuja ja stressi ) voin suunnitella taideteoksia ja unohtaa hetkeksi syövän ja kurjan olon, vaikka tulevat työni käsittelevät tätä sairautta ja tilannetta tavalla tai toisella. Ilo perheestä ja ystävistä, ilo keväästä ja auringosta on läikkyvää ja kaunista.
• rakkaus on elämässä kaikkein tärkeintä. Olen rikas, koska olen rakastanut ja tullut rakastetuksi.

Mainittakoon vielä, että leikkausta edeltävä päivä oli tosi hauska. Ystäväni kuvanveistäjä/kuvataiteilija Heidi Piippo oli koko päivän meillä ja valoimme sairaan rintani kipsiin. Kuvassa lopputulos, jonka Heidi ystävällisesti teknisesti toteutti. Kipsirinta on osa taideprojektia ja tulee teoksen osaksi tavalla tai toisella aikanaan.

ListaLeenan selviytymiskeinot:

Syövän hoito on hyvissä asiantuntevissa, tehokkaissa käsissä. Hoitotiimi tekee sitä työtä parhaillaan, kun leikattuja näytteitä tutkitaan ja tulosten perusteella tehokasta hoitoa suunnitellaan. 
Perhe, kaverit, ammattiapu ( syöpäsäätiö, vertaistuki) ovat perustana selviytymiselle.

• taidetyö jatkuu koko ajan tavalla tai toisella.
• kirjoittaminen: tätä blogia tehdessä käsittelen ja työstän tilannettani. Ehkä tämä voi auttaa muitakin syövän kohtaavia tai sen parissa työskenteleviä.
• luonto. Ihana valo, kevät, meri.
• ulkoilu. Lenkki tuplaantuu päivittäin:)
• liikunta. Aloitan uusia lajeja kun saan taas kunnolla liikkua, jooga ja tanssi kiinnostavat.
• huumori. 
• haaveilu.
• musiikki. kuuntelen enimmäkseen klassista nyt. Nautin tunnelmasta riippuen myös rokista ja jazzista.
• TV: jotkut elokuvat, luonto- taide- jne dokkarit. Tanssii Tähtien kanssa:)
• lukeminen: Mannerin runot, Afrikka -kirjat:nyt menossa Selasin  Ghana ikuisesti. Luen myös Knausgårdia, nyt on menossa Toinen osa.

Leikkauksen jälkeinen aika on toistaiseksi mennyt kuitenkin lepäillessä ja musiikkia kuunnellessa. Yllä mainitut keinot tulevat voimien elpyessä mukaan kuvioihin takaisin vähitellen.

Astrid Swanin musiikkia olen ihaillut aiemmin tietämättä hänen rintasyövästään 
Serkkuni vinkkasi hänen tarinastaan eilen.  Tässä Long Time Running.

Areenasta löytynee vielä viikonloppuna Teemalta tullut koskettava dokumentti upeasta laulajasta, Kathleen Ferreristä, joka kuoli uransa huipulla 41 -vuotiaana rintasyöpään vuonna 1953.