Leena

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tunteita ja tarinoita

Otsikkoni on kuin suoraan saippuasarjasta. Tietääkseni kukaan ei ole keksinyt tehdä syöpäsaippuasarjaa. Netissä ja muussa mediassa on kuitenkin tositarina poikineen. Olen lukenut niitä paljon, ehkä liikaa. Jokainen tarina on erilainen, omanlaisensa. Lähes kaikissa tulee esiin samanlaiset tunteet, joita itsekin olen läpikäynyt, esimerkiksi pelko syövän leviämisestä ja kuolemanpelko. Järki sanoo, että selviytymismahdollisuudet ovat erinomaiset. Jokaisen syöpä on kuitenkin erilainen. Joka vuosi Suomessa n. 800 naista kuolee rintasyöpään. Yksi heistä vuonna 1999 oli oma äitini.

Olen nyt lopettanut lukemisen rintasyövän osalta toistaiseksi. Lopetin sen tosi hauskaan ja monitasoiseen kirjaan. Kirja on Tukka hattuhyllyllä, jonka sain rakkaalta ystävältä lainaksi. Kirjan on kirjoittanut Satu Hassi, joka vuosituhannen vaihteessa sairasti rintasyövän ollessaan ympäristöministerinä. Hän kirjoittaa avoimesti ja hauskastikin. Kirjassa on kiinnostavaa myös politiikan sisäpiirin ja ministerin elämän kuvaus. Oli kiva huomata, miten hän pystyi hoitamaan vaativan työnsä syövästä huolimatta. Hän muutti miehensä kanssa sairautensa aikana uuteen kotiin ja kävi rentoutumassa merellä saaressa ihan samoin kuin mekin teemme. Kaiken lisäksi kirjassa kerrotaan ruuasta ja ruuanlaitosta elämän suolana. Sinä on muutama mainio ruokaresepti, josta jo yhtä, ahvenvuokaa, teimme viime viikonloppuna. Nam.

Hassin kirja on positiivinen ja hieno, koska hän kertoo että sytostaattihoidot eivät muutamia yksittäisiä päiviä lukuunottamatta estäneet tai haitanneet elämää. Itse pelkään sytostaattihoitoja. Pelkään myös, että jos en niitä saa, syöpä leviää. Jokaiselle tehdään oma hoitosuunnitelma ja oma "sytococktail" ja lisäksi niihin reagointi on yksilöllistä. Pahoinvointi, hiustenlähtö, nivelkivut, suun, silmien ja limakalvojen kuivuminen, arkuus ja haavaumat ovat aika yleisiä. Valkosolut laskevat ja infektioherkkyys kasvaa. Pahoinvointia estämään annettavilla isoilla kortisoniannoksilla ja sytostaateilla yhdessä on turvottava ja finnejä tuova vaikutus. Netissä saa harvoin lukea niistä tapauksista, joilla em. haittoja ei juuri ole tullut, kuten Satu Hassi esimerkiksi..

Kaiken pelonsekaisen odottamisen keskellä olen nauttinut elämästä. Hyvä ruoka, taide, liikkuminen metsässä ja uuden kodin sisustaminen on ollut ihanaa. On hienoa, kun haava on parantunut ja voimat ovat palautuneet. Perhe on ollut ihanan rakastava ja huolehtiva. Ystävät ovat pitäneet yhteyttä. Olen kiitollinen ja onnekas.

Ohessa lisää vaatteita paperinukelle. Lumoan musta tunika on joululahja. Se on mukava ja juhlavakin. Alusvaatesettinä on ylläni edelleen päivittäin ihoa vasten puettu pehmeä toppi ( iho leikkaushaavan kohdalta on edelleen arka ja samalla omituisen tunnoton ). Topin päälle puen joustavan toppiliivin ja toiseen "taskuun" puen pumpulitissin, joka on rinnanmallinen vanutäytteinen tyyny. Vanun määrää voi säädellä ja muotoilla, jolloin saadaan suunnilleen samanlaiset rinnat. Vanu on kevyttä ja usein täytyy tarkistaa, että rinnat pysyvät samalla korkeudella:)

Ensi viikolla mulla on fysioterapeutin aika. Silloin suunnitellaan kuntosaliohjelma ja lisäjumppaharjoituksia leikatun puolen kädelle, jonka liikkuvuus ei ihan vielä ole sama kuin toisen käden. Ensi viikolla on myös silikonioproteesin sovitusaika Pirkanmaan Syöpäsäätiöllä.
Seuraavassa postauksessa kerron myös hoidoista, joita tulen saamaan. Rintasyövän hoidosta kattavasti tietoa täällä: https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/rintasyopa/#rintasyovan-hoito
Minulla onkologian pkl aika on pian. Siellä kuulen tarkat tiedot minun rintasyövästäni ja sen tarvitsemista hoidoista. Stay tuned!

...

I have read too much stories about breast cancer. Internet is loaded with scary tales. Luckily I have read some positive stories about recovery and few kemo side effects, too. Soon I will know what my treatments will be in the near future. I will meet a physiotherapist again as well to get more exercises for the left arm, which is not yet as good as it could and should be.

I am afraid of the possible treatments to come. Anyway I am thankful and happy for the love and care of my family and friends. I have enjoyed art, good food, new home, walks in the forest, summer season ahead💓

There are some more clothes for the paper doll and more to come. Stay tuned!



Musta tunika/ Black blouse by  Lumoan
Valkea pitsipaituliluonnos by Leena / white underwear sketch by Leena
Violetti toppisetti on jokapäiväisessä käytössä/ Purple top set is in everyday use:)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti